Poznan

Arvostettava piirre

Matkasin unkarilaisen Reka ystäväni kanssa Pozaniin. (kaupunki Puolassa) Vaati seitsemän ja puoli tuntia junassa istumista, matka n. 430 km. Juna pysähtyi usein. Siis asemille, vaikka ei sitä ulos katsoessaan aina olisi uskonut.  Jännittävää junailusta ei saa, mutta ainakin junanlähettäjillä on hauskat hatut, ikkunat voivat aukeilla yllättävästi ja maisema olivat välillä kotoisan suomalaisia.

Poznanin keskusaukio näyttää nukkekotimaiselta, kapeita värikkäitä taloja, todella söpöä. Toivottavasti joku turistien houkuttelija tekee keskusaukiosta piparkakkutaloaukion jouluna. Matkamme Poznanissa kesti sunnuntaista tiistaihin, joten saimme ehkä vääränlaisen kuvan kaupungin elävyydestä. Nyt se tuntui nukkuvan sadeharson alla, ehkä hienoista kuorsausta. Kivoja kuppiloita ja kahviloita. Ja ainakin kolme stippiclubia keskusaukion vieressä. (ei käyty testaamassa)

Varsinainen matkan syy on eräs tanskalainen bändi, joka saapui keikalle. Itse vasta tutustuin bändiin nimeltään Efterklang ja oli kyllä vaivan arvoista! Tiukka liveveto ja paikka täynnä yleisöä. Keikka oli linnan kellarissa. Perus.

patsastaidetta kommunismin aikoihin

Paikallinen hostelli oli hyvä ja halpa. Retro hostelli, hosteilleissa on kuitenkin pieniä hostellipulmia. (microsoft word ei tunnista sanaa hostelli suomenkieliseksi sanaksi) Joku aina kuorsaa tai bilettää, tosin tällä kertaa ei ollut häiriötä kuorsaamisesta. Häiriötä oli hengittämisessä. Kun jätimme tavarat hostellihuoneeseen, eräs vanhempi mies oli nukkumassa, kun palasimme illalla baarista mies, oli nukkumassa. Ei kuorsausta ei ongelmaa. Aamulla hän heräsi ja alkoi hengittää. Heräsin siihen. Huh huh. Aluksi luulin, että huoneessa tapahtuu, jotain ei niin viatonta. Onneksi, vain hänen hengitysäänensä oli todella kovaääninen. Seuraavana iltana hän oli taas nukkumassa ja äänetön. Seuraavana aamuna heräsin taas hengitysääneen. Mysteeri. 

keikka oli tän tönön kellarissa

Kierreltiin kaupunkia ja luettiin karttaa väärin. Useammin kuin olisi  uskonut. Päätettiin myös illalla extempore lähteä leffaan. Aikaa 20 min. matkaa puoltoista kilsaa, minä kartanlukijana muutaman kaljan jälkeen. Kerittiin hienosti. Tottakai.

korkea torni koristaa kaupunginmuseota

Poznan on Puolan viidenneksi isoin kaupunki. Jyväskylän ystävyyskaupunki (kiitos wikipedia).
Isoja kauppakeskuksia yäk. Sitä ei voi välttää, mutta joku älykäs on kuitenkin päättänyt säilyttää keskustan vanhat rakennukset oivaksi turistipyydykseksi. Ei samanlaisia turistilaumoja kuin Krakovassa, voi toki johtua marraskuusta. Käytiin Rekan kanssa turisteilemassa linnassa jonka kellarissa keikka oli. Näyttelytilat oli suljettu, mutta saatiin lupa kierrellä. Ovien availu ja linnassa harhailu oli jännittävää vaikka kaikki oikesti merkityksellinen oli suljettujen ovien takana. Kierrettiin myös kaupunginmuseo ja soitinmuseo. Kaupungin museo oli hieno ja iso ja myöskin melko vaatimattomasti 1500-luvulla rakennetussa entisessä kaupungintalossa, jota turistikartta kuvailee renessanssi helmeksi.

Nyt loppuu tarinointi. Loput kuvat vain yleistä fiilistelyä.

tykkään sanasta kuppila

ihana rumpu soitinmuseosta

taidetta vai kynttiläteline vai stögis vai kaikkea tätä

pelkään tankkeja vaikka ne onkin musoitu

kaunis yö

tää on nyt sitten taidekuva

Olut

sopiva perspektiivi

Kalja = piwo on ehkä ensimmäisiä asioita joita opin sanomaan puolaksi. Yksi olut = jedno piwo. Kehittelen tyhmiä muistisääntöjä oppiakseni sanoja, eli jedno on vähän niin kuin tekno ja pyyt pivossa. Eli pyillä on tekno bileet pivossa. Tätähän ei voi mitenkään helpommin muistaa. En osaa sanoa mikä puolalainen olut on hyvää ja mikä pahaa. Välillä maistuu hyvältä ja välillä pahalta, luultavasti riippuen ilmanpaineesta, kosteusolosuhteista, tuulen suunnasta, paikasta, tilanteesta ja siitä monesko olut on kyseessä. Ohitan siis tarkemmat suositukset ja kehotan maistamaan hienoisessa tuiverruksessa.

Lämmin olut voi olla maukasta tai erittäin karvasta. Miksi? En tiedä, mutta lämmin olut on enemmän

lääke talven hyisyyteen ja flunssaan kuin keino ryyppäämiseen. Sarah sairasti flunssan puolalaisen setänsä luona ja perinteen mukaan yksi lämmin kalja ennen nukkumaanmenoa on mitä parhain lääke. Lämpimyys ehkä vain voimistaa alkuperäisen oluen makukoostumusta, mutta suurta vertailua en ole harrastanut. Tämä neste tuntuu oleman hieman riskipeliä. Suomessa en ole tähän ilmiöön törmännyt, mutta täällä lämmintä olutta juodaan jatkuvasti.

Avain hyvään lämpimään olueen on mehutiiviste. Mehutiivistettä saa myös tavalliseen kylmään olueen, jolloin tavallinen/kohtuullisen huono olut muuttuu miellyttävän makeaksi. Alan ihan tosissani lämpiämään tällä makusiirapille. Tarjolla on yleensä vadelmaa ja inkivääriä. Inkivääri on vähemmän mehuisaa ja toimii hyvin myös lämpimässä oluessa, jos siinä on tarpeeksi sokeria. Join yhden lämpimän inkiväärioluen ja se oli niin kitkerää, että teki tiukkaa tyhjentää lasi. Tämä suositus on myös hyvin paikkasidonnainen, joten vadelma on ehkä turvallisempi vaihtoehto.

harmaan rakennuksen kellarissa kiva baari Alternativy

Kylmässä oluessa inkiväärimakusiirappi toimii vaikka ei olisikaan niin makeaa. Tämä makusiirappi saattaa olla huonojen oluenjuojien juttu. Makeus helpottaa nieleskelyä. Nössöä? Ehkäpä, mutta makusiirappeja saa joka baarista! Jännittävänä lisäyksenä olutta voi juoda myös pillillä. Outoa, erittäin jännittävä ilmiö, sillä kun menin pizzalle ja tilasin ihan tavallisen hanabissen, sain siihen pillin. En tosin tiedä miten se vaikuttaa koska tähän mennessä olen kieltäytynyt juomasta olutta pillillä.

Hinta on olennainen osa kiinnostavaa olutkeskustelua. Halpaa on Suomeen verrattuna, hanabissen saa n. 7-9 zlotylla (1€=4zloty). Eli ei tule kalliiksi ei, hyvällä tuurilla bissen voi saada myös 5 zlotylla. Myös vähän jännempiä drinkkejä saa kohtuullisen edullisesti n. 5€. Riippuu tietysti baarista. Kivoja istuskelupaikkoja löytyy paljon! Oikein kivoja tanssibaareja täytyy vielä vähän etsiä.

Onko oluella ja kaljalla eri merkitys? Bisse.

Na zdrowie!

(kippis)

kaljaa vadelmasiirapilla

Kavereita

Sarah, Reka, Franziska ja Trine

Mietin hartaasti kirjoitanko seuraavaksi suoramarkkinoinnista vai kaljasta. Mediaseksikkäitä aiheita, mutta ne kuitenkin saavat odottaa. Jätän jännittävät ja yllättävät kaljauutiset Puolasta seuraaviin viikkoihin. Niiden sijaan jaan teille kuvia uusista ystävistäni (kalja saattaa vilahtaa myös) Olen kysynyt saako kuvia lisätä facebookiin? Joidenkin vastaus on ei. Poikkeuksen muodostaa tämä blogi! Kuvat päätyvät siis melko marginaalisen ja enimmäkseen suomenkielisen lukijajoukon silmille täällä.

valmistautumassa makunautintoon

Rakastan tätä kuvaa! Trine on viikinkien sukua (norjalainen) ja tavattoman urhea. Tässä kuvassa kyseessä on Baltimore coffeen juominen. Kuulostaako tutulta? Ei kuulosta, mutta puolankielisestä menusta poimittuna se kuulosti hyvin turvalliselta. Baltimore = Yhdysvallat = kohtuullisen kliinistä.  Sarah kysyi tarjoilijalta puolaksi onko kahvissa shotti. Kyllä! Trine ja minä päädyimme tilaamaan ja kyllä shotti löytyy! Eikä mikä tahansa shotti. Muut tilasivat mysteerisiä kahveja ja saivat kahvia mm. konjakilla tai munatotilla. Me saimme kahvia munankeltuaisterästyksellä. Ilman alkoholia. Raaka munankeltuainen + sokeria + kahvi= melko siedettävän makuista kahvia + todella ällöttävä koostumus. Maito leviää kahviin tasaisesti, mutta munankeltuainen on sitkeämpää, venyvämpää ja vaikeammin nieltävää. En kyennyt juomaan kuin alle puoli lasia. En vain pystynyt, vaikka tilasimme erikseen vodkaa lohduttamaan tilannetta. Trine joi Baltimore coffeen. Kokonaan. Viimeinen kulaus oli kuulemma hyvin sitkeähkö n. 80% kananmunaa 20% kahvia. En halua edes ajatella asiaa tämän enempää. Tämä yllättävä kahvihetki ei ainakaan heti unohdu, mahdollisesti ei ikinä.

Sarah

Sarah on ensimmäinen ihminen kehen tutustuin. Vaati kuulemma rohkeutta tulla puhumaan minulle, koska minulla oli niin tyylikäs hattu! Kiitokset Sarahin rohkeudelle, itse en jaksanut yrittää puhua kenellekään kun olin niin pyörällä päästäni. Ja hattu tuntui olevan tiellä jatkuvasti. Olen äärimmäisen iloinen, että Sarah aloitti keskustelun avausseminaarin jälkeen. Sen jälkeen ei ole tuntunut enää niin eksyneeltä. Sarah on Saksasta, mutta suku on Puolasta, joten hän auttaa tilaamaan kananmunashotteja.

Ania ja Mare

Tässä kuvassa esiintyy entisen huonekaverini mentorin sisko puolalainen Ania sekä latvialainen Mare. En edes tiennyt, että vaihto-oppilas voi saada mentorin. Toisaalta en edes tarvitse sellaista, koska olen lainannut Anian tietämystä, kun olen ollut vaikeiden asioiden äärellä. Jagiellonian yliopistossa on tällä lukukaudella 600 eksynyttä vaihto-opiskelijaa ja mentorit vähentävät kansainvälisen opintotoimiston painetta, jossa enimmäkseen yksi henkilö vastaa vaihto-oppilaiden kysymyksiin ja huolenaiheisiin. Mare leipoi mahtavan yllätyskakun Xrisan syntymäpäiville.

Reka, Nina, Sandra ja Lukas

Kakun jota ei tarvitse laittaa uuniin. Nerokasta ja maukasta! Tässä kakku jatkaa maistelukierrosta ravintolassa, jonne menimme juhlimaan Xrisan syntymäpäiviä. Kuvassa kakun jämien lisäksi kavereita entisestä asuntolastani, sillä olen muuttanut oikean jääkaapin luokse. Tuntui surulliselta jättää taakse uudet ystävät, mutta toisaalta ihmiset eivät katoa vaikka asuinolosuhteet muuttuvat miellyttävimmäksi. Asun nyt kuuden ihmisen jakamassa kämpässä. He ovat asuneet yhdessä jo kuukauden, joten olen  astunut kokonaan uuteen tuttavapiiriin tuntematta ketään.
Huh.

ruokalista kynttilänvalossa Xrisa ja Monica

Emre ja Kubra

Xrisa

Entinen huonekaverini Xrisa matkustaa viikoksi Suomeen tapaamaan kreikkalaisia kavereitaan, jotka opiskelevat Erasmus-vuoden Tampereella. Samaan aikaa ystäväni Heta Tampereelta saapuu tarkastamaan Krakovan nähtävyydet. Siis minut ja pari tuhatta historiallista rakennusta. Mikä sattuma! Xrisalla on jo lista asioista joita Suomessa pitää kokea mm. salmiakki ja sauna. 

Miranda

Jalkapallofani Miranda vietti viime kevään Krakovassa Erasmus-vaihdossa, mutta palasi vielä lukukaudeksi. Krakova on kaunis ja eloisa eikä täällä välttämättä tarvitse kirjoittaa lopputyötä. Miranda on etevä tutustumaan myös paikallisiin. Siitä voi seurata mm. ilmaisia shotteja. Miranda on myös onnistunut löytämään puolalaisen miehen ruotsista. On taatusti mielenkiintoista olla etäsuhteessa näin nurinkurisesti.

Franzeska

Franzeska on vieläkin tehokkaampi osallistumaan sataan projektiin yhtä aikaa kuin minä. Itse olen "lomalla" koulussa ulkomailla, mutta Franzeska hoitaa projekteja Saksassa ja Tsekeissä ja Puolassa opiskellessaan yhtäaikaisesti Krakovassa. Facebookin ei kuulemma saa laittaa kuvia kaljasta ja naamasta, koska ne saattavat löytyä googlaamalla. Viini on kuitenkin tarpeeksi sivistynyttä.

Reka

Reka on onnistunut addiktoimaan minut televisioviihteeseen, koska ennen siihen ei ollut kunnolla aikaa. Sherlock Holmes sarja (se missä on Benedict) ja Doctor Who sekä Misfits ovat jo tulleet tutuksi sekä muita satunnaisia elokuvia. Rekasta tulee lakimiestoimittaja aivan taatusti! Hänellä on myös ehkä koko Krakovan siistein kahvilatoimisto!

Voisin puhua lisää kavereistani joiden määrä myös kasvaa jatkuvasti. Tuntuu kuitenkin vaikealta miettiä mikä on sallittu puheenaihe ja mikä ei.  Toivottavasti en ole nyt loukannut ketään jos google translate tulee ahkeraan käyttöön ;)
Tämä on hyvin hajanainen teksti, mutta lupaan palata suoramarkkinointiin ja kaljaan piakkoin.
Niin ja lupaan päivittää tietoa pian myös uudesta asunnostani ja uusista kämppiksistäni.

Dobranoc!