![]() |
| Esimerkillinen Wisla fani Miranda |
Krakovassa on kaksi jalkapallojoukkuetta. Edellisellä kaudella ne
pelasivat eri sarjoissa, mutta tänä vuonna ne ovat samassa sarjassa. Joukkueen
kannattaminen on äärimmäisen vakava ilmiö. Tai ainakin huhujen mukaan, jengi
kadulla voi kysyä kumpaa joukkuetta kannatat ja jos vastaat väärin… Kaupungin graffiteista voi päätellä kumpi joukkue on suositumpi kyseisellä alueella.
Itse en ole törmännyt aggressiivisiin
fanijengeihin, mutta olen noh ainakin paperilla Wislan fani. Ruotsalainen
Miranda sai minut houkuteltua Erasmus opiskelijoiden kanssa isoon
jalkapallomatsiin. Wisla vs. Varsovalainen joukkue. Verivihollisia! Stadionille
ei pääse ilman fanikorttia, jolla henkilö voidaan tunnistaa, myös lippu
ladataan kortille. Olen siis fanikortin onnellinen omistaja. Lomake piti
täyttää puolaksi ja toimisto oli kiireinen. Eräs ranskalainen sai huomata
nimensä vaihtuneen Clementistä Elementiksi. Element. Hyvät naurut.
![]() |
| Punainen osasto takana -> todelliset fanit |
Tämä oli ensimmäinen kerta kun katsoin jalkapalloa livenä
isolla stadionilla. Pakko myöntää, että välillä unohdin katsoa peliä kun
ympärillä tapahtui niin paljon muutakin. Fanikulttuuri otetaan täällä tosissaan
ja stadionin yksi sivu oli varattu kokonaan todellisille faneille. Niin
todellisille, ettei sinne kannata mennä hortoilemaan, jos koreografia ja
laulujensanat eivät ole hallussa. Tämä todellisten fanien osasto näyttää täysin
punaiselta valokuvissa fanipaitojen takia.
![]() |
| nuoria joukkueen jäseniä myös punaisissa |
Wisla kirjoitetaan oikeasti Wisła, mutta koska minun piti käydä kopiomassa oikea kirjoitusasu wikipediasta, l ilman outoa viivaa kelvatkoon. Wisła lausutaan Wisva, koska ł on l:n ja v:n välimuoto. Miksi? En tiedä. Sivistyssanakirja tarjoaa: visva= ohutjuoksuinen (kirkas tai kellertävä) kudosten tulehduserite, märkä. esim. Verensekaista visvaa. Paiseesta tuleva visva.
![]() |
| söpö koko kontrasti |
Urheiluhulluus on asia jota en ikinä täysin ymmärtänyt. Voi toki johtua siitä ettei minua kovin paljon ole kiinnostanut se voitanko vai häviänkö pelin. Nyt sain kuitenkin enemmän ymmärrystä urheiluhulluuteen. On helppo sujahtaa innostuneeseen ilmapiiriin kun se ympäröi joka puolelta. Vastustajaa saa mättää turpaan niin kauan kun noudattaa sääntöjä. Parempi taistella urheilukentällä, kuin jossain muualla. On hyvä kokea kuuluvansa johonkin joukkoon, vaikka sitten kannattajajengiin. Näissä matseissa todella osataan nostattaa tunnelmaa jännittävällä musiikilla, huudoilla, yhteisillä lauluilla ja koreografioilla. Ei ihme että suuret sotilasparaatit ovat diktaattorien suosiossa.




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti