![]() |
| Tavaralista |
Asuntolan kellarissa on myös toimisto, jossa joku Puolaa puhuva vanhempi herrasmies tutkaili henkilöllisyystodistustani asuntolaan ja tulosti kovaäänisellä ja kummallisella tulostimella minulle listan tavaroista joihin olen oikeutettu. Tämä lista piti allekirjoittaa ja kuljettaa seuraavaan huoneeseen (matkaa siis kaksi metriä) jotta pääsin ojentamaan paperin seuraavalle henkilölle, joka antoi minulle tyynyn yms. Puhuin kahdeksalle ihmiselle päästäkseni muuttamaan.
![]() |
| Xrisa ja Reka |
”Byrokratia on ihanaa ja tehty suojelemaan kansalaisia”,
sanoi Susanna Kuparinen (jos muistan oikein) Matka unelmiin paneelissa.
Tavallaan olen samaa mieltä. Kun byrokratiaa kokee, se tuntuu hämmentävältä,
mutta toisaalta se saa kaiken tuntumaan tärkeältä. Tässä minä täytän nyt
erittäin virallisia papereita ja ah niihin tulee leimoja! Byrokratia estää
taatusti hätiköityjä päätöksiä ja lisää työpaikkojen määrää. Tarpeellisuuden
tunteen saa luotua niin pienellä vaivalla!
![]() |
| Jääkaappi oranssissa muovipussissa |
Asuntola on miellyttävämpi kuin pelkäsin. Keittiö on aika ikävä ja liian pieni, ottaen huomioon, että samaa keittiötä käyttää koko kerros. Kerros on sisältää suunnilleen 200 ihmistä, mutta ulkona syöminen on onneksi edullista. Keittiön pulma on tasojen puute, on hankala pilkkoa mitään kun tasoja ei juuri ole ja kokkaajia voi olla yhtä aikaa useampia.
Saman kylppärin jakaa onneksi vain neljä ihmistä. Tähän neljän ihmisen soluun on valikoitunut rentoja tyyppejä! Slovakialainen ja unkarilainen kämppäkaveri siis. Me tutustutaan
varmaankin elokuvakulttuuriin, on katsottu jo unkarilainen elokuva Control.
Huh. Suosittelen!
![]() |
| Reka ja Veronika |
- Ensimmäiset kuulumiset siis tässä!
(blogin nimi olisi Hetkiä Puolassa, mutta kun loin blogin ei ollut ä kirjainta käytettävissä, tosin toisaalta tämä on nyt myös äättömien löydettävissä)
| Piast |




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti