Urheiluhulluus

Esimerkillinen Wisla fani Miranda

Krakovassa on kaksi jalkapallojoukkuetta. Edellisellä kaudella ne pelasivat eri sarjoissa, mutta tänä vuonna ne ovat samassa sarjassa. Joukkueen kannattaminen on äärimmäisen vakava ilmiö. Tai ainakin huhujen mukaan, jengi kadulla voi kysyä kumpaa joukkuetta kannatat ja jos vastaat väärin… Kaupungin graffiteista voi päätellä kumpi joukkue on suositumpi kyseisellä alueella. 

Itse en ole törmännyt aggressiivisiin fanijengeihin, mutta olen noh ainakin paperilla Wislan fani. Ruotsalainen Miranda sai minut houkuteltua Erasmus opiskelijoiden kanssa isoon jalkapallomatsiin. Wisla vs. Varsovalainen joukkue. Verivihollisia! Stadionille ei pääse ilman fanikorttia, jolla henkilö voidaan tunnistaa, myös lippu ladataan kortille. Olen siis fanikortin onnellinen omistaja. Lomake piti täyttää puolaksi ja toimisto oli kiireinen. Eräs ranskalainen sai huomata nimensä vaihtuneen Clementistä Elementiksi. Element. Hyvät naurut.

Punainen osasto takana -> todelliset fanit

Tämä oli ensimmäinen kerta kun katsoin jalkapalloa livenä isolla stadionilla. Pakko myöntää, että välillä unohdin katsoa peliä kun ympärillä tapahtui niin paljon muutakin. Fanikulttuuri otetaan täällä tosissaan ja stadionin yksi sivu oli varattu kokonaan todellisille faneille. Niin todellisille, ettei sinne kannata mennä hortoilemaan, jos koreografia ja laulujensanat eivät ole hallussa. Tämä todellisten fanien osasto näyttää täysin punaiselta valokuvissa fanipaitojen takia.

nuoria joukkueen jäseniä myös punaisissa

Stadioni teki katsojaennätyksen yli 30 000 katsojaa. Stadioni oli siis täynnä Wislan faneja joten voitte kuvitella millaisen metelin 30 000 ihmistä saa aikaan kannustaessaan joukkuetta. Huomionarvoista on myös se, ettei Varsovan joukkueen faneja edes päästetty stadionille, koska edellisessä matsissa he olivat riehuneet pyrotekniikan kanssa ja aiheuttaneet vaaratilanteita. Wisla voitti 1-0. Ehkä hieman tuurilla. Shhhh. En sanonut ääneen.

Wisla kirjoitetaan oikeasti Wisła, mutta koska minun piti käydä kopiomassa oikea kirjoitusasu wikipediasta, l ilman outoa viivaa kelvatkoon. Wisła lausutaan Wisva, koska ł on l:n ja v:n välimuoto. Miksi? En tiedä. Sivistyssanakirja tarjoaa: visva= ohutjuoksuinen (kirkas tai kellertävä) kudosten tulehduserite, märkä. esim. Verensekaista visvaa. Paiseesta tuleva visva.

 

söpö koko kontrasti

Jalkapallo ei ole ainoa urheilulaji jota kävin seuraamassa livenä ensimmäistä kertaa. Olen ehkä huono suomalainen, mutta ensimmäinen live lätkä (sen ikäisenä, että muistan siitä jotain) tuli nähtyä Krakovassa. Olen enemmän jääkiekon kannattaja, koska noh kaikki tapahtuu niin nopeasti, että ei pitkästytä yhtään. Tuntuu, että kun pelaajia katsoo läheltä he liikkuvat vielä nopeammin kuin telkkarissa. On ihan mahdotonta ymmärtää miten pelaajat pystyvät hahmottamaan kentän ja siellä liikkuvat pelaajat. Kun kaikki liikkuvat jatkuvasti ja nopeasti. Tai saatikka pysähtymään ajoissa luistimilla! Itse en ikinä oppinut jarruttamaan.

Urheiluhulluus on asia jota en ikinä täysin ymmärtänyt. Voi toki johtua siitä ettei minua kovin paljon ole kiinnostanut se voitanko vai häviänkö pelin. Nyt sain kuitenkin enemmän ymmärrystä urheiluhulluuteen. On helppo sujahtaa innostuneeseen ilmapiiriin kun se ympäröi joka puolelta. Vastustajaa saa mättää turpaan niin kauan kun noudattaa sääntöjä. Parempi taistella urheilukentällä, kuin jossain muualla. On hyvä kokea kuuluvansa johonkin joukkoon, vaikka sitten kannattajajengiin. Näissä matseissa todella osataan nostattaa tunnelmaa jännittävällä musiikilla, huudoilla, yhteisillä lauluilla ja koreografioilla. Ei ihme että suuret sotilasparaatit ovat diktaattorien suosiossa. 

Raitiovaunut

Tietoni julkisesta liikenteestä ovat vajavaiset, koska tähän mennessä olen käyttänyt vain ratikoita.

Raitiovainuissa on usein selkeät tiedot siitä minne ollaan menossa ja usein ne kertovat myös millä pysäkillä kulloinkin ollaan. Ihanaa! Linja-autot ovat paljon arvaamattomampia ja varsinkin ensimmäinen matka tuntemattomaan kohteeseen bussissa aiheuttaa turhan paljon stressiä. (myös Suomessa! en halua kokeilla konsonanttimaassa jossa on neljä eri tapaa lausua z)

ohjeita miellyttävään raitiovaunukäyttäytymiseen

Minä siis pidän raitiovaunuista, vaikka ne ovat usein ruuhkaisia. Tuntuu, että täällä raitiovaunut menevät lujaa ja mutkissa on vaikea pysyä pystyssä jos ei ole istumapaikkaa. Tasapainoilu käy kuitenkin suorastaan viihteestä. Älä kaadu vanhan miehen päälle, yritä olla lyömättä naapuriasi laukulla. Tämä ei ole ironiaa. Myös kanssamatkustajien tutkailu on hauskaa. Suomalainen bussiin istumisjärjestys on ihan samanlainen kuin puolalainenkin. En muista enää teorian nimeä, mutta lukion kemiankurssilla opiskelimme elektronien jakautumista kerroksille suomalaiset bussissa periaatteen mukaan. Pyri välttämään toisen ihmisen viereen istumista!

Vanhukset matkustavat paljon raitiovaunuissa varsinkin aamupäivällä. Vanhan malliset raitiovaunut ovat todella korkeita ja täällä niissä ei edes ole matalaa osaa kuten Suomessa. Rappuset ovat haastavat myös tervejalkaiselle. Uudet mallit ovat onneksi matalia.

En päättänyt kirjoittaa julkisesta liikenteestä vain koska olen hippi(?), vaan koska olen ehkä hieman järkyttynyt! Suomessa sporissa ja metroissa on mainostaulut, joissa näkyy myös videokuvaa, mutta täällä on menty toiselle asteelle. Uusissa raitiovaunuissa olevissa mainostelevisioissa näkyy myös opetusohjelmia. Näin rakennat itsellesi tarjottimen! Saiko ystäväsi sähköiskun yrittäessään teipata rikkinäistä lampunjohtoa? -> tapahtuuko tätä usein?? jokin muu esimerkki ensiavusta tuntuisi jotenkin loogisemmalta. Myös ruoanlaitto-ohjeita on tarjolla, jos vaikka ei keksi mitä tekisi illalliseksi.

Okei tämä ei siis ollut syy miksi järkytyin. Syy on kuumottavat järjestyshäiriövideot! Älä lyö kaveriasi turpaan sporassa, sillä vartia/poliisi tulee jahtaa sinua kunnes saa sinut kiinni ja niputtaa katuun sieväksi paketiksi. Älä liimaa ilmoituksia pysäkkiin tai saat sakot! Älä juokse sporan editse niin, että se joutuu jarruttamaan nopeasti. Saat sakot! Älä pysäköi väärin sporan tielle tai autosi raahataan ties minne. SAAT ISOT SAKOT! Graffitit ovat luonnollisesti rumia ja surullisia, ainakin videoissa esitetty pysäkkigraffiti on surullinen :( hymiö ja ruma. Ja rikollinen yritti juosta karkuun!! Ei hätää sääntöjä rikkonut pistetään rautoihin. Tehokkaasti.

isovelilogo

nikkarointiohje

En henkilökohtaisesti ole ensimmäisenä rikkomassa sääntöjä, mutta jotenkin nämä videot ovat minusta pelottavia. Laillista propagandaa? Eivätköhän järjestyssäännöt ole ihan selkeitä kaikille. Tällainen muistuttaminen tuo semmoisen isoveli valvoo fiiliksen. Kommunistikoneisto ei enää valvo toimintaasi vaan vartijat, järjestyksenvartijat ja poliisi. Eiköhän se tulisi vähemmälläkin selväksi.

Yliopisto

laitos EU opinnoille

Jagiellonian yliopisto on Krakovan suurin toimija, lähes jokaiselta isolta kadulta löytyy yliopiston logo. Kuten muutkin talot Krakovan keskustassa yliopiston rakennukset ovat vanhoja, eivät vain vanhan näköisiä vaan oikeasti vanhoja. Krakovaa ei pommitettu toisessa maailmansodassa palasiksi, joten vanhimmat talot katukuvassa ovat kirkkoja keskiajalta. Täällä on niin kaunista! Turrun kaikkeen kauneuteen.

Opettajat nurisevat hieman tilojen epäkäytännöllisyydestä. Sisältä asuinrakennuksiksi tarkoitetut talot eivät ole käytännöllisiä, mutta minä en valita ainakaan niin kauan kuin sisällä ei jäädy. Lähes kaikkien koulurakennusten lähettyviltä löytyy myös kirkko muutaman sadan metrin päästä.

Minulla on opintoja myös yliopiston uudella kampusalueella, mutta siellä on tylsän uutta. Opiskelen samassa rakennuksessa bisnesihmisten kanssa, mikä on ehkä osittain myös hämmentävää. Voi tulla pukuihmisiä vastaan käytävillä. Jotain jännittävää siinä on.

koulurakennus on vaaleankeltainen oikeassa reunassa (huomaa kirkkot!)

Opiskeluni täällä vastaavat opintojani Suomessa jotenkuten. No toivon, että kaikki mitä täällä ahkeroin, hyväksytään tutkintooni edes ylimääräisiksi vapaasti valittaviksi opinnoiksi. Enemmän kuitenkin jännittää pääsenkö läpi nämä kurssit. Syksyn opintolistalla: Introducing the EU, Polish contemporary film, International and intercultural communication, Polish language, Modelling sustainable development, Infromation systems policy and organization.

Kursseille rekisteröityminen oli suuri mysteeri. Onneksi se on nyt ohi. Minulla on opintoja neljästä laitoksesta (olisi ollut viidestä, mutta yksi kurssi oli jo täynnä) ja kullakin laitoksella on eri tapa ilmoittautua kurssille. USOS -webissä, suoraan sihteerille, ensimmäisellä oppitunnilla tai laitoksen Erasmus-koordinaattorille. Huh. USOS web on perinteinen esimerkki koulun sisäisestä järjestelmästä, josta löytyy kaikki tarpeellinen ja vähemmän tarpeellinen! Ihanana yllätyksenä järjestelmä aina välillä ilmoittaa, ettei kyseistä tietoa löydy kuin puolaksi.

pientä tekstiä vai...????

Tähän mennessä en ole vieraillut varsinaisessa pääkirjastossa. Olen käynyt vain kahdessa laitoksen omassa kirjastossa, jossa kirjoja voi vain lukea. Tulee suorastaan opiskelijafiilis kun lukee kirjoja kirjastossa. Tosin 25 sivun kanssa voi vierähtää puolitoista tuntia. Englannin taidoissa on vielä parantamista. Tai sitten pitää hankkia silmälasit.

Oppitunteja ei ole paljon, mutta pahimmillaan ne voivat kestää 2h 15 min ja putkeen. Ilman taukoa, huh EU:n historia jää ehkä vähän epäselväksi. Tänään kirjotin muistiinpanoihini: SEA? White and green papers? EEC or EC? Opettajien englanti on joko erinomaista tai ihan hyvää, välillä opettajat puhuvat liian nopeasti ja välillä liian hitaasti. Kuitenkin on ihanaa olla yliopistossa. Pääsen leikkimään akateemista opiskelijaa. Lukuvuoden mittainen leikki.

minun osani uutta kampusta

Asuntola

Tavaralista

Dzien dobry! Suomessa valitetaan Kelan byrokratiasta, onhan se totta, että papereita pitää täyttää paljon ja osa niistä on tarpeettomia. Sain kuitenkin shokkiherätyksen Puolalaiseen systeemiin kun muutin asumaan asuntolaani Piast, Piastowska 47. Paikalle saapuessani Puolaa puhuva respansetä ohjasi minut kahvilaan, jossa yksi ihminen tarkasti tietoni ja sain allekirjoittaa papereita, seuraavaan toimistoon mentiin maksamaan ja kolmas toimistotyöntekijä tulosti henkilökortin asuntolaan.



Asuntolan kellarissa on myös toimisto, jossa joku Puolaa puhuva vanhempi herrasmies tutkaili henkilöllisyystodistustani asuntolaan ja tulosti kovaäänisellä ja kummallisella tulostimella minulle listan tavaroista joihin olen oikeutettu. Tämä lista piti allekirjoittaa ja kuljettaa seuraavaan huoneeseen (matkaa siis kaksi metriä) jotta pääsin ojentamaan paperin seuraavalle henkilölle, joka antoi minulle tyynyn yms. Puhuin kahdeksalle ihmiselle päästäkseni muuttamaan.

Xrisa ja Reka

Muuttoprosessi on oikeastaan vielä kesken, minun pitäisi rekisteröityä kaupungin virastossa. Sielläkin on useampi osoite kierrettävänä ja lomakkeita täytettävänä, joten taidan unohtaa sen ainakin vähäksi aikaa. Vahingossa.

”Byrokratia on ihanaa ja tehty suojelemaan kansalaisia”, sanoi Susanna Kuparinen (jos muistan oikein) Matka unelmiin paneelissa. Tavallaan olen samaa mieltä. Kun byrokratiaa kokee, se tuntuu hämmentävältä, mutta toisaalta se saa kaiken tuntumaan tärkeältä. Tässä minä täytän nyt erittäin virallisia papereita ja ah niihin tulee leimoja! Byrokratia estää taatusti hätiköityjä päätöksiä ja lisää työpaikkojen määrää. Tarpeellisuuden tunteen saa luotua niin pienellä vaivalla!

Jääkaappi oranssissa muovipussissa

Jaan huoneen mukavan kreikkalaisen tytön kanssa neliöitä on muutama ja jääkaappina toimii parveke. Hiukan pelottaa, että joku/jotkut hyönteiset äkkäävät jääkaappini. Puluinvaasio on estetty lintuverkolla. Tykkään säilyttää jääkaapissa myös kenkiäni ja märkiä vaatteitani.

Asuntola on miellyttävämpi kuin pelkäsin. Keittiö on aika ikävä ja liian pieni, ottaen huomioon, että samaa keittiötä käyttää koko kerros. Kerros on sisältää suunnilleen 200 ihmistä, mutta ulkona syöminen on onneksi edullista. Keittiön pulma on tasojen puute, on hankala pilkkoa mitään kun tasoja ei juuri ole ja kokkaajia voi olla yhtä aikaa useampia.

Saman kylppärin jakaa onneksi vain neljä ihmistä. Tähän neljän ihmisen soluun on valikoitunut rentoja tyyppejä! Slovakialainen ja unkarilainen kämppäkaveri siis. Me tutustutaan varmaankin elokuvakulttuuriin, on katsottu jo unkarilainen elokuva Control. Huh. Suosittelen!

Reka ja Veronika

Tämä asuntola ei ole ihan turhanpäiväinen muutenkaan, sillä samassa rakennuksessa on lastentarha, kampaaja, posti, kioski, pankkiautomaatti, solarium, kahvilabaari, vaatekauppa ja varmaan jotain muuta vielä. 

- Ensimmäiset kuulumiset siis tässä!

(blogin nimi olisi Hetkiä Puolassa, mutta kun loin blogin ei ollut ä kirjainta käytettävissä, tosin toisaalta tämä on nyt myös äättömien löydettävissä)

Piast